Mielipide Länsi-Savo 1.9.2019: Päiväkerho on lapselle hyvä ja turvallinen paikka kasvaa ja kehittyä
Viime vuosina on keskusteltu paljon lapsen edun mukaisesta hoidosta, subjektiivisesta päivähoidosta, työurien pidentämisestä ja varhaiskasvatuksen ja opetuksen tuloksellisuudesta.
Lapsen kehityksen ja tulevien ryhmien kannalta on lapselle hyväksi, jos sosiaalisia taitoja ja ryhmässä toimimista vahvistetaan.
Yhteiskunnan tuottama varhaiskasvatus on laadukasta ja tavoitteellista.
Kuitenkin on perheitä, joille päiväkodit tai muu varhaiskasvatus ei sovi. Vanhempi on sisaruksen kanssa kotona tai päiväkodin sijainti hankala.
Vanhemmilla voi myös olla halu varmistaa perheiden yhteisen ajan riittävyys pikkulapsiarjessa niin, että toinen vanhemmista jää kotiin.
Suomen evankelisluterilainen kirkko on järjestänyt päiväkerhotoimintaa vuodesta 1945, Mikkelissäkin yli puoli vuosisataa.
Päiväkerho on lapsen kasvupaikka, jossa toimitaan yhteistyössä perheen kanssa. Kerhossa painottuvat lapsesta välittäminen ja lapsuuden ilon ja arjen kokemukset. Päiväkerhoarjessa mukana kulkee myös kristillinen kasvatus.
Seurakunnan päiväkerhoissa käy yli 20 prosenttia suomalaisista 3—6 -vuotiaista. Päiväkerhot kokoontuvat 2—3 tuntia kerrallaan muutamana päivänä viikossa kaupungin eri alueilla.
Perinteisten päiväkerhojen lisäksi järjestetään teemakerhoja, kuten metsä- ja liikuntapainotteisia kerhoja. Päiväkerhoon ei tarvitse sitoutua koko toimintakaudeksi.
Vanhempien kanssa pidetään tutustumiskeskustelut. Ryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tuo toimintaan tavoitteellisuutta ja huomioi lapsen ikä- ja kehitystason.
Päiväkerhossa lapsi kohdataan kokonaisvaltaisesti, hänen ikäkaudelleen merkityksellisellä tavalla.
Kerhoarkeen kuuluu monenlainen toiminta, jonka sisältöä luovat aikuiset yhdessä lasten kanssa.
Marjo Therman
Minna Toivonen
Ville Kämäräinen
Yhteiskunnan tuottama varhaiskasvatus on laadukasta ja tavoitteellista.
Kuitenkin on perheitä, joille päiväkodit tai muu varhaiskasvatus ei sovi. Vanhempi on sisaruksen kanssa kotona tai päiväkodin sijainti hankala.
Vanhemmilla voi myös olla halu varmistaa perheiden yhteisen ajan riittävyys pikkulapsiarjessa niin, että toinen vanhemmista jää kotiin.
Suomen evankelisluterilainen kirkko on järjestänyt päiväkerhotoimintaa vuodesta 1945, Mikkelissäkin yli puoli vuosisataa.
Päiväkerho on lapsen kasvupaikka, jossa toimitaan yhteistyössä perheen kanssa. Kerhossa painottuvat lapsesta välittäminen ja lapsuuden ilon ja arjen kokemukset. Päiväkerhoarjessa mukana kulkee myös kristillinen kasvatus.
Seurakunnan päiväkerhoissa käy yli 20 prosenttia suomalaisista 3—6 -vuotiaista. Päiväkerhot kokoontuvat 2—3 tuntia kerrallaan muutamana päivänä viikossa kaupungin eri alueilla.
Perinteisten päiväkerhojen lisäksi järjestetään teemakerhoja, kuten metsä- ja liikuntapainotteisia kerhoja. Päiväkerhoon ei tarvitse sitoutua koko toimintakaudeksi.
Vanhempien kanssa pidetään tutustumiskeskustelut. Ryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tuo toimintaan tavoitteellisuutta ja huomioi lapsen ikä- ja kehitystason.
Päiväkerhossa lapsi kohdataan kokonaisvaltaisesti, hänen ikäkaudelleen merkityksellisellä tavalla.
Kerhoarkeen kuuluu monenlainen toiminta, jonka sisältöä luovat aikuiset yhdessä lasten kanssa.
Marjo Therman
Minna Toivonen
Ville Kämäräinen